Onko Uuden maailman käännös tarkempi kuin muut raamatunkäännökset?
Esipuhe
Raamattu
Perustietoja Raamatusta
Käännöksen sanatarkkuuden tärkeys - muutamia esimerkkejä
Uuden maailman käännöksen kääntäjien oletukset
Heprealaiset versiot/käännökset ja Uuden maailman käännös
Miksi Jehovan todistajat haluavat sanan "Jehova" Uuteen Testamenttiin?
Uuden maailman käännöksen arviointia
Hyvä uutinen
Uuden maailman käännöksen (UM) julkaisi Vartiotorniseura ensi kerran 1950-luvulla ja sen suomennettu painos ilmestyi 1980-luvulla. UM on ilmestymisensä jälkeen käännetty yli 40 kielelle. Onko tämä uusi käännös todella parempi raamattu kuin muut aikaisemmat raamatut?
Tämä kirja on julkaistu englanniksi nimellä Is the New World Translation a Better Bible? Kirja on vapaasti saatavilla sivun http://www.tetragrammaton.org kohdasta Downloadable Books. This book is available also in other languages. Please visit link above.
Alkuperäisen englanninkielisen teoksen tekinjänoikeus-, julkaisu- ja yhteystiedot löytyvät ym. lähteestä
Tämän kirjan suomenkielinen painos on julkaistu Creative Commons NC-SA 3.0 lisenssin alaisuudessa. Suomenkielinen teos löytyy sivulta http://raamattu.cante.net (myös PDF).
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 3.0 -lisenssi lyhyesti: teosta tai sen sisältöä saa vapaasti levittää ilman erikseen pyydettyä suostumusta. Mahdolliset muutokset (korjaukset tai virheet) ym. pyydetään toimittamaan suomenkielisen teoksen verkko-osoitteeseen. Teoksen kaupallinen julkaiseminen ansaitsemistarkoituksessa on kielletty.
Vartiotorniseura julkaisi 1975 ensimmäisen suomenkielisen raamatunkäännöksen, Uuden maailman käännöksen (UM), joka pohjautui järjestön julkaisemaan englanninkieliseen teokseen New World Translation (NWT). Myöhemmät suomenkieliset UM versiot perustuvat uudistettuun ja tarkistettuun vuonna 1984 julkaistuun NWT:n laitokseen. Onko Vartiotorniseuran ts. Jehovan todistajat -järjestön julkaisema Uuden maailman käännös parempi ja tarkempi Raamatun alkutekstille kuin muut raamatunkäännökset?
Maininnalla UM lainatut raamatun lauseet ovat Vartiotorniseuran Uuden maailman käännöksestä (1995), joka on käännös englanninkielisestä tarkistetusta New World Translation (1984) -laitoksesta. Oikeudet näihin raamatun jakeisiin kuuluvat watchtower bible and tract society of new york/pennsylvania -yhdistykselle, jota suomessa edustaa Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta ry.
Maininnalla KR38 lainatut Raamatun lauseet on otettu vuoden 1938 Kirkkoraamatusta, joka on tekijänoikeuksista vapaa.
Kristitylle lukijalle saattaa tuntua vieraalta viitata Jumalan nimeen sanalla Jehova. Arkeologinen ja alkuperäisten heprealaisten papyruskääröjen todistusaineisto Vanhan Testamentin puolelta on kuitenkin kiistaton siinä, että heprealainen tetragrammi JHVH, kansanomaisemmin Jahve/Jehova, on Jumalasta käytetty nimi. Vuoden 1938 kirkkoraamatun painoksen Vanhan testamentin osuus (valmistui vuonna 1933) sekä vuoden 1992 Kirkkoraamatun Vanhan testamentin osuus eivät ole säilyttäneet tätä Jumalan pyhää nimeä, vaikka se esiintyy yli 6800 kertaa vanhimpien löydettyjen Vanhan testamentin papyryskääröjen ja niiden fragmenttien joukossa. Suomalaisten Raamattujen käännöskomiteoiden olisi erittäin suotavaa tarttua tähän epäkohtaan ja korjata tapahtunut virhe, jonka Vartiotorniseura on tehnyt kirjallisuudessaan tiettäväksi.
Raamattu on Jumalan pyhää sanaa. Se sisältää sanoman, jonka hän haluaa kertoa jokaiselle ihmiselle, jotta kaikki ihmiset tulisivat tuntemaan Jumalan armon ja pelastuksen. Raamatun alkukieli ei ole ollut suomi, joten tuntemamme Raamatut on käännetty kunkin kansan omalle kielelle, jotta ihmiset voisivat tutustua Jumalan ilosanomaan.
Jumalan apuna oli noin 36 kirjoittajaa niiden 2000 vuoden aikana, jolloin Raamatun 66 kirjaa (39 VT + 29 UT) syntyivät. Useista kirjoittajista huolimatta, kaikki Raamatun kirjat pitävät täydellisesti yhtä, ikään kuin kyseessä olisi ollut yksi ainoa kirjoittaja: Jumala itse. Näin itse asiassa tapahtui, sillä Raamattu kertoo sanoman olevan Jumalan ilmoittamaa (2. Moos. 24:4; Psalmi 119:160; Jer. 30:2; 2. Tim. 3:16).
Raamattu kirjoitettiin pääasiassa kahdella kielellä ja se on jaettu kahteen osaan eli Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. On suorastaan vahinko, että testamentti-sanaa alun perin ryhdyttiin käyttämään, sillä näissä kahdessa kirjassa kuvataan kahta erilaista liittoa, jotka Jumala teki ihmisten kanssa. "Liitto" tarkoittaa erityisen juhlallista ja sitovaa sopimusta. Raamatussa se merkitsee lisäksi molemminpuolista sidettä, joka on juhlallisesti vahvistettu veren vuodatuksella (katso heprealaiskirjeen 14. luku, Matt. 26:28 ja 1. Kor. 11:23-25).
Vanha Testamentti kirjoitettiin ensin ja näiden 39 kirjan alkuperäinen kieli oli heprea ja vain muutamissa VT:n kirjakääröissä esiintyy arameaa. Vanha Testamentti sisältää kertomuksen koko maailman synnystä ja kertoo, miten Jumala valitsi kansakseen Israelin (2. Moos. 19:5, 6; 5. Moos. 7:6-8; Ps. 135:4) muiden kansojen keskuudesta ja miten hän johdatti kansaansa historian lävitse. Vanha testamentti sisältää myös runoja, mietelmiä ja ylistyksiä sekä ohjeita siitä, miten ihmisten tulisi elää. Vanhan Testamentin lopussa on profeettojen kirjoituksia ja ennustuksia tulevasta Pelastajasta, joka vapahtaisi maailman synnistä.
Raamatun toinen osuus, Uusi Testamentti, käsittelee Pelastajaa, Jeesusta Kristusta, ja hänen seuraajiensa, opetuslapsien, elämää. Uuden Testamentin Evankeliumeista (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) luemme, miten Jeesus eli ja opetti ja miten hänet lopulta tuomittiin, koska hän ilmoitti olevansa Jumala (Joh. 8:42). Evankeliumien lopussa kerrotaan hänen vihamiestensä saattaneen hänet tuomiolle ja ristinkuolemaan ja siitä, miten Jeesus herätettiin eloon kolme päivää kuolemansa jälkeen ilmestyäkseen uudestaan kahdelletoista apostolille ennustusten mukaan. Evankeliumeissa kerrotaan, miten opetuslapset olivat Jeesukselle kuuliaiset ja miten hän lähetti heidät viemään hyvää sanomaa hänestä kaikkialle maailmaan. Sanoma oli tämä: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut (Apt. 16:31)."
Uusi Testamentti kirjoitettiin kreikan kielellä ja sen kirjat saatettiin päätökseen noin 40 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen (n. 70-100jKr). Kirjan kirjoittajat olivat apostoleja, jotka tunsivat Jeesuksen henkilökohtaisesti hänen elinaikanaan tai jotka olivat välittömästi Apostolien seuraajia.
Mutta Raamattu on muutakin kuin historiaa. Raamattu on Jumalan sanaa meille jokaiselle myös tänä päivänä. Se kertoo meille Jumalasta henkilökohtaisesti. Se kertoo miten Jeesus tuli maailmaan pelastamaan meidät synnistä. Se antaa meille ohjeita arkipäivään ohjaten suhdettamme Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Siksi meidän tulee tutkia ja lukea Raamattua, jotta ymmärryksemme ja Jumalan tuntemuksemme kasvaisi. Koska alkuperäinen Raamattu on kirjoitettu hepreaksi ja kreikaksi, se on käännettävä jokaiselle tunnetulle kielelle, jotta Jumalan sanan voisi kukin lukea henkilökohtaisesti. Raamatun käännöstyössä huolellisuus on tärkeää, jotta Jumalan alkuperäinen sanoma säilyy koskemattomana myös meille, jotka emme osaa alkuperäistä kreikkaa ja hepreaa.
Raamatusta on olemassa käännöksiä eri kielille enemmän kuin mistään muusta kirjasta koko maailmassa. Kielen muuttuessa Raamatusta saatetaan toimittaa ajanmukaisempi painos vastaamaan nykykielen kielioppia. Näin on käynyt esimerkiksi Suomessa. Ensimmäinen virallinen Raamattu oli Agricolan uraauurtavaan käännöstyöhön perustunut ns. Wanha Piplia vuodelta 1776 (1872), jota seurasi Vanha Kirkkoraamattu vuonna 1938 ja myöhemmin toimitettiin Uusi Kirkkoraamattu vuonna 1992. Kaikki raamatunkäännökset eivät kuitenkaan aina perustu kielen uudistumisen vaatimuksille, vaan valitettavasti joskus Raamatusta julkaistaan uusi versio tai uusi käännös puhtaasti kaupallisessa tarkoituksessa tai teologisista näkökohdista käsin.
Koska Raamattu on Jumalan pyhää sanaa, meidän tulee vaatia raamatunkäännökseltä ehdotonta luetettavuutta. Tämä tarkoittaa, että raamatunkäännöksen pohjana ollut alkuperäinen heprean ja kreikan kielen teksti on mahdollisimman tarkasti siirretty omalle kielellemme. Vain siten me voimme lukea Jumalan alkuperäisen sanoman, joka oli tarkoitettu kaikille kansoille maan päällä. Parhaan Raamatunkäännöksen muiden käännösten joukosta voidaan katsoa olevan siis sellainen, jossa kääntäjät ovat noudattaneet seuraavaa yksinkertaista periaatetta:
Paras raamatunkäännös ilmaisee mahdollisimman tarkasti alkuperäisten heprean- ja kreikankielisten tekstien ajatukset, poistamatta tai lisäämättä mitään alkuperäiseen sanomaan (vrt 5. Moos. 4:2; Joos. 1:7; Sananl. 30:6; 1. Kor. 4:6; Ilm. 22:18, 19).
Raamatunkäännös saattaa olla hyvinkin sujuva, kuten Raamattu Nykysuomeksi, mutta silloin käännöksessä on tehty kompromisseja kielen hyväksi ja luovuttu sanatarkkuudesta. Eri raamatunkäännöksillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Yleensä alkuperäiselle tekstille sanatarkka käännös on hieman vaikeammin luettava ja ymmärrettävä kuin vastaava "vapaampi" käännös. Vapaampi tai muu Raamatun käännös ei kuitenkaan koskaan saa muuttaa sanoja tai sanajärjestystä niin paljon, että se ei enää vastaa alkuperäistä lähdetekstiä heprean ja kreikan kielellä.
Vanhan Testamentin kirjat kirjoitettiin ajallisesti ennen Uuden Testamentin kirjoja. Muinaiset käsikirjoitukset kirjoitettiin erilaisille pinnoille, joita olivat eläinten nahoista valmistetut pergamentit ja papyruskääröt. Kun tekstit kävivät liian vanhoiksi ja kuluneiksi ollakseen enää hyödyksi, ne kunnioittavasti haudattiin maahan heti kopioinnin jälkeen. Näistä meille 2000:n vuoden takaa säilyneistä papyruksista, koodekseista ja fragmenteista on Raamatun sanoma uudelleen pala palalta koottu takaisin kirjalliseen muotoon. Uskomme perustana on, että jokaista näistä Raamatun kirjoittajista ohjasi Jumala itse. Jokainen piirto, jokainen sana, on täydellisesti Jumalan sanelema ja juuri sellainen, joksi Jumala sen tarkoitti.
- Jokaisesta Raamatun kirjasta tehtiin useita kopioita. Kirjoitukset kuitenkin kuluivat käytössä ja niistä jouduttiin teettämään uusia kopioita. Vaikka kukin kirjanoppinut pyrki täyttämään työnsä äärimmäisen huolellisesti, ei pieniltä kirjoitusvirheiltä kopioinnissa voinut välttyä. Tiedämmekö siis varmasti, että sanoma ei ole muuttunut kopioiden seurauksena? Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, vastaus on kyllä. Hyvin vanhoja kopioita alkuperäisistä teksteistä on säilynyt Egyptin kuivassa ja säilyttävässä ilmastossa. Vanhin löydetty Uuden Testamentin teksti on vain palanen (mitattavissa senteissä) ja se voidaan ajoittaa vain 60-70 vuoden päähän Apostoli Johanneksen kuolemasta. Nämä Uuden Testamentin alkuperäiset tekstilöydökset on kaikki kirjoitettu kreikaksi. Useita muita vastaavia löydöksiä on ajoitettu ajalle 150-200jKr. Kokonaisuudessaan Uuden Testamentin muinaisia tekstejä on löydetty ja luetteloitu yli 5000 kappaletta. Tutkimalla jokaista tekstiä ja vertaamalla niitä toisiinsa on mahdollista huomata kopioitsijoiden tekemät virheet. Näiden virheiden tunnistaminen ja varmentaminen on ollut erittäin hidas ja vaativa prosessi, mutta lopulta meidän käsillemme on saatettu täydellinen kreikan kielinen laitos Uudesta Testamentista. Laitos vastaa lähes täsmälleen Uuden Testamentin alkuperäisten kirjojen sisältöä.
- Tunnemme Raamatun alkuperäistekstien vaiheita melko hyvin, sillä useimmat niistä kirjoitettiin alkuseurakuntien piirissä. Useita kirjeenvaihtoja ja seurakunnan vanhinten kirjoituksia on säilynyt tähän päivään saakka samaan tapaan kuin Raamatun kirjatkin ovat säilyneet. Näissä vanhinten kirjoituksissa esiintyy lainauksia Raamatun teksteistä ja usein lainaukset on paikannettavissa 5000:n olemassa olevan Raamatun alkuperäiskäärön joukosta. Kirjeenvaihto kertoo myös niistä opillisista kiistakysymyksistä, joita seurakunnat kävivät keskenään 400:n ensimmäisen vuoden seurakuntahistorian aikana. Kirjeenvaihdon vastauksista ja väitteistä saamme selvän kuvan siitä, mitä noina aikoina tapahtui.
- Vanhassa testamentissa Jumalan hepreankielinen nimi, tetragrammi (tetra = 4 kirjainta), JHVH (Suom.) / YHWH (Engl.) / HWHY (Hepr.), esiintyy yli 6800 kertaa. Koska hepreasta puuttuivat konsonantit, ei nimen tarkkaa ääntämistä ja kirjoitusasua toiseen kieleen voida ehdottoman varmasti sanoa. Nimi on perinteisesti käännetty sanalla Jehova. Uusimpien tutkimusten mukaan lähempänä alkuperäistä muotoa on Jahve. Englanninkielisissä Raamatuissa sana on käännetty isoilla kirjaimilla muotoon lord ja vastaavasti suomenkielisissä käännöksissä on käytetty sanaa herra. Tärkeintä on kuitenkin tunnustaa, että Vanhan Testamentin kääntäjät ovat hyvin usein käyttäneet heprealaista tetragrammia kaikkialla, vaikka sitä ei sellaisenaan esiintyisi omassa Raamatun käännöksessämme.
- Uusi testamentti ei käytä tätä tetragrammia lainkaan. Yhdessäkään alkuperäisessä käsikirjoituksessa, koodeksissa, papyruksessa tai fragmentissa, ei ole löydettävissä Vanhan Testamentin Jumalan ilmoittamaa nimeä hepreaksi tai arameaksi kirjoitettuna. Uudessa Testamentissa on tosin löydettävissä viittauksia tähän nimeen esimerkiksi sanassa Hallelujah (Ilmestyskirja 19:1, 3, 4, 6). Kuitenkin tämä lyhennetty muoto on kirjoitettu kreikkalaisin kirjaimin, eikä viitteitä tetragrammiin ole näissä kohdissa. Kaikki 5000 säilynyttä käsikirjoitusta käyttävät kreikkalaista sanaa kyrios (suom. Herra) ja tätä nimitystä käytetään lähes poikkeuksetta Jeesuksesta puhuttaessa. Sanaa kyrios Uuden Testamentin kirjoittajat käyttävät Vanhan Testamentin lainauksissa täsmälleen samoissa kohdissa kuin missä heprealainen tetragrammi esiintyy. Juuri kyrios-sanan kääntäminen on Uuden maailman käännöksen keskeisimpiä kysymyksiä, kun tarkastelemme sen sanasta-sanaan uskollisuutta alkuperäisille teksteille.
- Uudessa Testamentissa esiintyy useita lainauksia Vanhasta Testamentista. Monet näistä lainauksista viittaavat Vanhan Testamentin kohtaan, jossa on kysymys heprealaisesta tetragrammista eli Jehovasta. Lainaukset voivat myös kuvailla asiaa, joka on totta vain Jehovasta puhuttaessa. On tärkeä ottaa huomioon myös lainauksen tekstiyhteys. Tärkeä kysymys Raamatun lukijalle on onko Vanhasta Testamentista otettu lainaus kohdassa, jossa puhutaan Jeesuksesta, hänen työstään, opetuksistaan tai olemuksestaan. Mikäli kohta on Jeesusta käsittelevässä osassa, Uuden Testamentin kirjoittajat liittivät Jehovasta puhuvan lainauksen Jeesukseen.
Aluksi kannattaa tutkia muutama esimerkki, jotka valaisevat miksi kysymys Jumalan heprealaisesta nimestä, JHVH-tetragrammista, Uudessa Testamentissa on erittäin tärkeä.
Tietyt kohdat puhuvat Jumalasta.
Uuden Testamentin jakeissa selvästi viitataan Jumalaan. Esimerkki:
(UM) Ilm. 11:17: - Me kiitämme sinua Jehova Jumala, kaikkivaltias, joka olet, ja joka olit, koska sinä olet ottanut suuren voimasi ja alkanut hallita kuninkaana
Kirkkoraamattu kääntää saman kohdan seuraavasti:
(KR38) Ilm. 11:17: - Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen
Kohdan kääntämisessä ei ole samantekevää käytetäänkö sanaa Herra vai Jehova, sillä kohdassa esiintyy maininta "Jumala Kaikkivaltias" – onko se Herra (Jeesus) vai Jehova? Toinen esimerkki raamatunkohdasta, jossa käännöksen merkitys korostuu on Ilmestyskirjan seuraavassa kohdassa
(UM) Ilm. 4:11: - Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi olivat olemassa ja ne luotiin.
(KR38) Ilm. 4:11: - Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.
Samanlaisia merkityksellisiä kohtia Ilmestyskirjassa esiintyy useita, joissa Uuden maailman käännös käyttää sanaa Jehova, kun taas Kirkkoraamattu käyttää sanaa Herra (Ilm. 1:8, 4:8, 15:3, 16:7, 18:8, 19:6, 21:22, ja 22:5-6). Jokaisessa näistä esimerkeistä alkuperäinen kreikkalainen teksti käyttää sanaa kyrios (Suom. Herra). Vartiotorniseura on julkaissut kirjan kingdom interlinear translation of the greek scriptures (KIT), josta kaikissa näissä kohdissa esiintyy kreikan kielessä sana kyrios, jonka käännöksenä tässä englanninkielisessä kirjassa on lord. Missään kohdassa KIT-interlineaarin vasemmalla palstalla, jossa alkuperäinen teksti on esitetty suoraan kreikka-englanti käännöksenä, ei esiinny sanaa Jehova. Tämä pitää yhtä Uuden Testamentin 5000:n alkuperäisen papyruskäärön kanssa, joissa kukaan kirjoittajista ei käyttänyt sanaa Jehova edes sen hepreankielisissä tai arameankielisissä laitoksissa puhumattakaan tetragrammista.
Uudessa Testamentissa esiintyy lainauksia Vanhasta Testamentista.
Uuden Testamentin lainaus usein sisältää jakeen, jossa Jehova-nimeä (JHVH-tetragrammi) on käytetty Vanhassa Testamentissa. Esimerkiksi seuraavassa Matteuksen evankeliumin jakeessa esiintyy VT:n lainaus:
(KR38) Matt. 3:3: - Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi.'"
Matteus lainasi kohdassa Vanhan Testamentin Jesajan kirjaa 40:3. Kuitenkin Matteuksen kirjoittaessa tuon lainauksen alkuperäisellä kreikan kielellä hän käytti sanaa kyrios viitatessaan Jeesuksen saapumiseen, josta Johannes Kastajan lainaus kertoo. Uuden maailman käännös kääntää saman kohdan seuraavasti:
(UM) Matt. 3:3: - Tämä näet on se, josta oli puhuttu profeetta Jesajan välityksellä näillä sanoilla: "Kuunnelkaa! Joku huutaa erämaassa: ’Valmistakaa Jehovan tie! Tehkää hänen kulkutiensä suoriksi’"
Edelleen Vartiotorniseuran kreikkalaisten tekstien KIT-interlineaarissa on kohdassa käytetty sanaa kyrios, eikä heprealaista JHVH-tetragrammia, ts. Jehova-nimeä.
Toisinaan heprealaista Jumalan JHVH-nimeä ei esiinny lainkaan Vanhan Testamentin lainauksessa, joka on otettu Uuden Testamentin jakeeseen. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen kohdassa Paavali kertoo seuraavasti. Huomaa Uuden maailman käännöksen selventävät lainausmerkit, jotka ilmaisevat mikä osuus on lainausta Vanhasta Testamentista:
(KR38) Room. 14:11: - Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa." (Jes. 45:23, Fil. 2:10-11)
(UM) Room. 14:11: - Onhan kirjoitettu: "’Niin totta kuin kuin minä elän’, sanoo Jehova, ’minun edessäni tulee jokainen polvi notkistumaan, ja jokainen kieli tulee tekemään avoimen tunnustuksen Jumalalle’" (Jes. 49:18, 45:23; Saarn. 12:14)
Ylhäällä Vanhasta Testamentista oleva osuus on merkitty kursiivilla, sillä Jesajan kohta, jota on lainattu, kuuluu:
(KR38) Jes. 45:23: - Minä olen vannonut itse kauttani, minun suustani on lähtenyt totuus, peruuttamaton sana: Minun edessäni pitää kaikkien polvien notkistuman, minulle jokaisen kielen valansa vannoman.
(UM) Jes. 45:23: - Itseni kautta olen vannonut – Omasta suustani on sana lähtenyt vanhurskaudessa, palaamatta takaisin – että minun edessäni tulee jokainen polvi notkistumaan, jokainen kieli vannomaan.
Yllä olevassa Vanhan Testamentin lauseessa ei esiinny JHVH-tetragrammia, mutta kuitenkin Paavali oli ymmärtänyt jakeen kohdaksi, jossa Jumala kertoo itsestään sanoilla "Minä (KR38)" ja "Itsestäni (UM)". Paavali siis oli varma siitä, että Jumala oli se, jonka eteen kaikkien polvien tulee notkistua. Mielenkiintoiseksi kohdan tekee se, että Paavali toistaa lainauksen Filippiläiskirjeen kohdassa 2:10-11:
(KR38) Fil. 2:10: - niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, (Jes. 45:23; Joh. 5:23; Room. 14:11; Ilm. 5:8)
(KR38) Fil. 2:11: - ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra [Kyrios]. (Ap. t. 2:36; Room. 14:9; 1. Kor. 8:6; Ilm. 5:13)
Uuden maailman käännös samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
(UM) Fil. 2:10: - niin, että Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi, niiden jotka ovat taivaassa, ja niiden, jotka ovat maan päällä, ja niiden jotka ovat maan alla. (Joh. 5:23)
(UM) Fil. 2:11: - ja jokainen kieli tunnustaisi avoimesti Jeesuksen Kristuksen olevan Herra [Kyrios] Jumalan, Isän, kunniaksi. (Room. 10:9; Ap. t. 2:36; Ps. 22:27)
Paavali siis kirjoittaa, että yhtäläinen palvominen, joka Vanhan Testamentin mukaan kuului yksinomaan Jehovalle Jesajan kirjan mukaan, tuli osoittaa samalla tavalla Jeesukselle. Miksi Uuden maailman käännös ei ole tässä VT:n lainauksen kohdassa kääntänyt VT:n JHVH-tetragrammia sanalla Jehova? On myös mielenkiintoista huomata, että Roomalaiskirjeen kohdassa, josta lähdimme liikkeelle, ei Uuden maailman käännös mainitse raamatunviitettä Filippiläiskirjeen kohtaan 2:10-11, kuten Kirkkoraamattu tekee. Kyseessä voi olla kääntäjien huolimattomuus, jolloin lukija jää tietämättömäksi Filippiläiskirjeen sanomasta, jossa Uuden Testamentin jae liitetään Vanhaan Testamentin ilmoitukseen.
Uuden maailman käännöskomitean jäsenet uskoivat, että alkuperäinen Jumalan nimi, JHVH-tetragrammi, Jehova, esiintyy Uuden Testamentin kreikkalaisissa alkuperäisteksteissä. Heidän perusteluissaan (UM, liite 1A) todetaan, että alkuperäiset tekijät varmasti näkivät Vanhan Testamentin heprealaisen tetragrammin siirtäessään lainauksia Uuteen Testamenttiin. Tämä on kuitenkin olettamus, jota ei voida tyydyttävästi perustella. Asettamalla näin huomattavan väitteen heidän tulisi myös perustella, miksi 5000:n tunnetun Uuden Testamentin alkuperäistekstin joukosta ei ole löytynyt ainuttakaan hepreankielistä JHVH-tetragrammia? Näihin kysymyksiin Vartiotorniseura vastaa laajentamalla olettamustaan siten, että juutalaisten ryhmien oletetaan keskustelleen väärästä opista ja se on johtanut tetragrammin poistamiseen ja kyrios-sanan siirtämiseen sen tilalle n. 70-170 jKr. Tämä tetragrammin "hävittäminen" on Vartiotorniseuran käsityksen mukaan tapahtunut kaikissa Uuden Testamentin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa. Vartiotorniseura tukeutuu asiassa George Howardin lausuntoon:
George Howard, Journal of Biblical Literature: "...on järkevää uskoa, että Uuden Testamentin kirjoittajat lainatessaan Raamatusta säilyttivät tetragrammin raamatullisessa tekstissä. Mutta se poistettiin myös Uudessa Testamentissa olevista VT:n lainauksista. Niinpä jolloinkin toisen vuosisadan alun tienoilla surrogaattien (korvikkeiden) käytön on täytynyt tunkea pois tetragrammi molemmista testamenteista." (Lähde: Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, 1985, sivu 102. Julkaisija: Jehovan todistajat.)
Selityksessä on kaksi ongelmallista kohtaa:1. Arkeologisissa kaivauksissa ei ole löydetty ainuttakaan kreikkalaista papyruskääröä, jossa esiintyisi heprealainen JHVH-tetragrammi. Yhdessäkään tunnetuista yli 5000:n muinaisen Uuden Testamentin käsikirjoituksen löydöissä ei ole havaittu viitettä tetragrammiin. Ei ole olemassa ainuttakaan löytöä, joka todistaisi, että Uudessa Testamentissa olisi alun perin käytetty muuta kieltä kuin kreikkaa (kuten esim. hepreaa). Ainoa sana, joka esiintyy Uuden Testamentin kääröissä on Kyrios (suom. Herra, eng. "Lord"). Noin 170 jKr. seurakunta oli jo levinnyt erittäin laajalle alueelle Juudeasta Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan. Mikäli tetragrammi olisi vaihdettu Kyrios-sanaksi, se olisi tarkoittanut, että kaikki tuhannet laajalle levinneet kopiot Uudesta Testamentista kolmella erillisellä mantereella olisi muutettu lyhyen ajan sisällä samanaikaisesti. On vaikeaa kuvitella, että näin massiivinen operaatio olisi ollut mahdollista suorittaa keskitetysti, koska minkäänlaista kirjanpitojärjestelmää kopioiden sijainnista ei ollut olemassa. Uuden Testamentin tekstin muuttamisen tuloksena olisi aina jäänyt jäljelle joitakin kopiota, joissa tetragrammi esiintyisi ja seuraavia kopioita, jossa se olisi muutettu Kyrios-sanaksi. Meillä kuitenkin on olemassa kääröjä ajalta 70-170 jKr., jolloin oletettu muutos tapahtui, mutta yhdessäkään niistä ei löydy tetragrammia.
2. Ainoassakaan seurakuntien välisessä kirjeenvaihdossa ei esiinny oppiriitakysymystä, jossa keskusteltaisiin JHVH-tetragrammin korvaamisesta kyrios-sanalla. Niin pyhä asia kuin Jumalan nimeen koskeminen olisi varmasti aiheuttanut melkoisen oppiriitamyrskyn kaikkien seurakuntien keskuudessa. Monet olivat jo kuolleet marttyyreinä evankeliumien vuoksi ja varmasti monet olisivat olleet haluttomia muuttamaan ainuttakaan piirtoa alkuperäisistä teksteistä. Historiankirjoitus ja seurakuntien kirjeenvaihdon tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt yhtäkään viittausta tetragrammi-kyrios --aiheeseen.
Jos ainuttakaan Uuden Testamentin hepreankielistä sanaa ei löydy Uuden Testamentin 5000:n alkuperäistekstin joukosta, millä perusteella Uuden maailman käännöksen laatijat päättivät sijoittaa Jehova-sanan Uuteen Testamenttiin? Käännöskomitea kokosi työn perustaksi useita Uuden Testamentin hepreankielisiä versioita, joissa JHVH-tetragrammi esiintyi. Enimmäkseen Uuden maailman käännös noudattaa Jehova-sanan "palauttamista" täsmälleen samaan kohtaan, kuin missä se esiintyi näissä heprealaisissa versioissa.
Mitä ovat nämä heprealaiset versiot? Heprealaiset käännökset Uudesta Testamentista olivat kreikasta tehtyjä käännöksiä äidinkielenään hepreaa puhuville kristityille eli kristillisyyteen kääntyneille juutalaisille. Kyseessä ei ole Uuden Testamentin hepreankielinen alkuteksti. Nämä heprealaiset versiot kirjoitettiin kääntämällä alkuperäiset kreikankieliset Uuden Testamentin kirjakääröt kreikasta hepreaksi.
Valitettavasti nämä heprealaiset versiot eivät anna mitään uutta tietoa Uudesta Testamentista, koska ne ovat myöhempien vuosisatojen käännösten tuloksia. Missään tapauksessa heprealaisia versioita ei voi pitää Uuden Testamentin 5000:een alkuperäiskääröön verrattavina, sillä kääröt ovat huomattavasti vanhempia (vanhin n. 70 jKr.). Uuden maailman käännöksen UT:n perustana olleet heprealaiset versiot ajoittuvat Jehovan todistajien julkaiseman KIT-interlineaarin taulukon mukaan seuraavasti: vanhin hepreakielinen J2-käännös on vuodelta 1395 ja nuorin J17 on vuodelta 1981 (KIT 1985, sivu 13, "Explanation of the Symbols Used").
Uuden maailman käännöskomitea on käyttänyt heprealaisia käännösversioita olettaen, että ne tekisivät eron JHVH-tetragrammin ja kyrios-sanan välillä. Näin ei kuitenkaan ole. Tarkasteltaessa heprealaisia käännösversioita, käy selvästi lukijalle ilmi, että niiden heprealaiset kääntäjät sijoittavat JHVH-tetragrammin juuri sellaisiin paikkoihin, joissa se yhdistetään Jeesukseen juutalaisten voideltuna Messiaana ja Jumalana. Esimerkiksi seitsemässä eri heprealaisessa käännösversiossa käytetään JHVH-tetragrammia ensimmäisessä Pietarin kirjeessä:
(KR38) 1. Piet. 3:15: - vaan pyhittäkää Herra [JHVH-tetragrammi] Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
Mikäli Uuden maailman käännös olisi johdonmukaisesti seurannut omia käännösperiaatteitaan JHVH-tetragrammin palauttamisessa oikeille paikoilleen, olisi Uuden maailman käännöksessä tullut lukea: "vaan pyhittäkää Jehova Kristus sydämissänne...".
Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Apostolien tekojen kääntäminen heprealaisissa käännöksissä:
(KR38) Apt. 26:15: - Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra [JHVH-tetragrammi] sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
Uuden maailman käännös ei kuitenkaan kääntänyt tätä heprealaisissa käännösversioissa esiintynyttä JHVH-tetragrammia sanalla Jehova. Nämä esimerkit heprealaisten versioiden teksteistä itse asiassa osoittavat selvästi, että Jeesus todella oli odotettu Messias ja Kaikkivaltias Jumala. Heprealaiset versiot eivät anna kuvaa, että Jeesus ja Jehova olisivat erilliset.
On toinenkin kysymys, johon Uuden maailman käännöskomitean tulisi vastata JHVH-tetragrammin käytöstä. Kuinka monta kertaa ja missä jakeissa JHVH-tetragrammi esiintyi heprealaisissa käännösversioissa? Uuden maailman käännöksen liitesivulla 1A kerrotaan, että Jehova sana "palautettiin" 237 kertaa Uuteen Testamenttiin. Kuitenkin UM käännöstä lukiessa on helppo huomata, että vain alle puolessa tehdyistä muutoksista on kysymys lainauksista, jotka koskevat Vanhaa Testamenttia. Lopuissa yli 120:ssa kohdassa ei ole lainkaan kyse Vanhan Testamentin lainauksesta. Jos tutkimme kaikkia kyrios-sanan esiintymiskohtia Raamatussa ja niiden muutospaikkoja Uuden maailman käännöksessä, ihmetystä aiheuttaa miksi kyrios-sana on valikoivasti käännetty sanalla Jehova juuri niissä kohdissa, joissa se antaa tukea Vartiotorniseuran opille. Usein myös raamatunjakeet, joissa kyrios-sana on korvattu sanalla Jehova, ovat olleet niitä jakeita, joissa yhteys Jeesukseen on katkaistu, vaikka heti välittömästi jakeen ympärillä oleva muu teksti selvästi viittaa Jeesukseen. Vanhan Testamentin lainauksia käytettiin tukemaan sanomaa, ne eivät ole erillään ikään kuin irrallisina saarekkeina jakeiden joukossa. Alkuperäisestä kreikasta luettuna lainattu Vanhan Testamentin lause usein vahvistaa Jeesuksen Jumalallista olemusta ja hänen rinnastustaan suoraan Vanhan Testamentin Jehovaan.
Onko mahdollista löytää yksinkertainen selitys sille, miksi Jehovan todistajien Uuden maailman käännöksessä käytetään alkuperäisen kreikan vastaisesti Jehova-sanaa, eikä sanaa kyrios, herra? Jehovan todistajien mukaan Jeesus oli Jumalan ensimmäiseksi luoma olento arkkienkeli Mikael ("Puhu Perustellen käyttämällä Raamattua". 1985. Kappaleessa "Onko Jeesus Kristus sama persoona kuin ylienkeli Mikael", sivulla 96). Tästä lähtökohdasta käsin raamattu ei voisi siis kertoa, että Jeesus olisi sama kuin Vanhassa Testamentissa mainittu ja Israelin kansalle ilmoitettu Jehova, Jumala Kaikkivaltias. Jehovan todistajille olisi siksi tärkeää, että Uusi Testamentti tekisi selvän eron sanojen Herra ja Jehova käytössä. Oman Raamatun julkaiseminen antoi mahdollisuuden muokata Raamatun sanomaa juuri tätä käsitystä kohti.
Mikäli UM:n Uudessa Testamentissa edelleen lukisi, että "se joka istuu taivaan valtaistuimella" on (Ilm. 11:17) " Herra, Jumala Kaikkivaltias", voitaisiin jakeen mainitsema herra tunnistaa Jeesukseksi, koska Raamattu sanoo (Ap. t. 10:36) "... Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra " ja (1. Kor. 8:6) "niin on meillä kuitenkin ainoastaan...yksi Herra, Jeesus Kristus" sekä (Fil. 2:10) "ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra."
Samoin, jos Uusi Testamentti lainaa VT:n kohtaa, jossa Jumalan JHVH-tetragrammi esiintyy, mutta soveltaa sitä kohtaan, jossa puhutaan Jeesuksesta, tämä ilmaisisi selkeästi, että Jeesus on Vanhan Testamentin Jehova. Juuri näin Paavali teki lainatessaan Jesajan kirjan 45:23:a. Uuden maailman käännös kuitenkin muuttaa Jesajaan liittyvät lainaukset siten, että niiden sanoma ei viittaa Jeesukseen.
1. Aikaisemman määritelmän mukaan hyvä Raamattu kääntää sanoman täsmällisesti ja tarkasti kansan omalle kielelle. Vanhan Testamentin kirjoittajat käyttivät JHVH-tetragrammia yli 6800 kertaa. Hyvän Raamatun tulisi myös tehdä niin. Valitettavasti lähes kaikki nykyiset raamatunkäännökset eivät ole säilyttäneet tätä Jumalan nimeä. Tässä suhteessa Uuden maailman käännös on ollut uskollinen Vanhan Testamentin tekstille säilyttämällä JHVH-tetragrammin Jehova-nimen muodossa.
2. Uuden maailman käännöksen Uudessa Testamentissa esiintyy sana Jehova 237 kertaa. Mikään kreikkalainen alkuperäinen kirjakäärö ei kuitenkaan käytä tätä Jumalan nimeä. Mikäli nimeä olisi kuitenkin käytetty, tästä tulisi olla edes joitakin arkeologisia todisteita. Seurakuntien kirjeenvaihdossa olisi varmasti esiintynyt keskustelua tetragrammin vaihtamiseksi kreikkalaiseen kyrios (suom. Herra) -sanaan. Mitään mainintoja sanan vaihtamisesta ei kuitenkaan ole olemassa. Uuden maailman käännös on Uuden Testamentin osalta virheellinen. Sana kyrios on muutettu alkuperäisen kreikan vastaisesti sanaksi Jehova 237:ssa jakeessa.
3. Uuden maailman käännöskomitea ei ole ollut johdonmukainen käännöstyössään. Heidän mukaansa jokainen Uuden Testamentin kohta, jossa esiintyy Vanhan Testamentin lainaus ja JHVH-tetragrammi, tulee kääntää sanalla Jehova. Kuitenkin ensimmäisen Pietarin kirjeen kohdassa (1. Piet. 3:15) Jehova-sanaa ei ole palautettu. Jae on lainaus Vanhasta Testamentista. Mikäli lainauksessa VT:n JHVH-tetragrammi palautetaan lainaukseen, kertoo se Jeesuksen olevan Jehova. Lisäksi VT:n jaetta Jes. 45:23 lainataan kahdessa paikassa UT:ssa: Roomalaiskirjeen jakeessa 14:11 ja Filippiläiskirjeen jakeessa 2:10-11. uuden Maailman käännös ei kuitenkaan mainitse Fil. 2:10-11 tätä Vanhan testamentin paikkaa. Mikäli kohdassa olisi puuttuva viittaus, voisivat lukijat todeta, että Paavali kertoo lainauksella Filippiläiskirjeen Jeesuksen olevan saman kuin Vanhan Testamentin Jehova.
4.Uuden maailman käännöksessä heprealaisia käännösversiota ei ole lähdeteksteinä käytetty johdonmukaisesti. Usein UM siirtää suoraan tetragrammin sellaisenaan käännöksensä. Mutta vaikka seitsemän erilaista heprealaista käännöstä sisältää tetragrammin kohdassa 1. Piet. 3:15, UM ei käännä kohtaan Jehova. Mikäli tetragrammi sijoitettaisiin kohtaan, jae ilmoittaisi Jeesuksen olevan Jehova.
5. Monissa jakeissa Uuden maailman käännös lisää tekstin joukkoon lisukesanoja joita ei esiinny alkuperäisessä kreikassa. Esim. Kolossalaiskirjeen kohdassa 1:16, jossa puhutaan Jeesuksesta, Uuden maailman käännöksessä lukee: "sillä hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olkoonpa ne valtaistuimia tai herrauksia tai hallituksia tai valtoja. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten. (17) Hän on myös ennen kaikkea muuta, ja hänen välityksellään kaikki muu saatettiin olemaan". Huolestuttavaa UM käännöksessä on se, että kaikkia lisukesanoja ei aina sijoiteta hakasulkuihin, jotka ilmaisisivat milloin jakeen alkuperäinen raamatun teksti on muutettu (esim. yllä; UM 1995).
Mikäli tämä Kolossalaiskirjeen kohta luettaisiin alkuperäisessä muodossaan, ilman lisukesanoja, joita ei UT:n alkukreikassa esiinny, kertoo jae, että, Jeesus todellakin loi aivan kaikki. Tämä on eri asia kuin lisukesanalla: kaikki muu. Jehovan todistajat -järjestön englanninkielisen kreikka-englanti KIT-interlineaarin mukaan lause kuuluu sanatarkasti kreikan UT:n alkuteksteistä seuraavasti:
"(Col. 1:15) Who is image of the God the invisible, firstborn of all creation, (16) because in him it was created the all in the heavens and upon the earth, the visible and the invisible, whether thrones or lordships or governments or authorities; the all through him and into him it has been created (17) and he is before all and the all in him it has stood together".
Vertaa KIT:n alkuperäisen kreikan sanamuotoa Kirkkoraamatun sanamuotoon samasta kohdasta:
"(Kol. 1:15) ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. (16) Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, (17) ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa."
6. Uuden maailman käännös ei ole myöskään johdonmukainen kreikan kielen sanojen kääntämisessä. Samalle kreikan kielen sanalle annetaan erilaisia suomennoksia sen mukaan onko kyseessä Jeesus vai Jehova. Kuitenkin Jehovan todistajien oma Uuden Testamentin kreikan KIT-interlineaari käyttää johdonmukaisesti samasta kreikan kielen sanasta yhtä ja samaa käännöstä. Esimerkiksi kohdan Hepr. 1:6, jossa Jumalan enkelit palvovat (kreik. proskyneo) Jeesusta, kääntää UM sanoilla "tekivät palvelusta". Täsmälleen samaa proskyneo-sanaa käytetään Ilmestyskirjan kohdassa 7:11, jossa UM:n käännös käyttää suomennosta "palvoa". Epäjohdonmukaisuus proskyneo-sanasta jatkuu kohdassa Joh. 9:38, jonka UM kääntää "tehdä palvelusta" kun taas kohdassa Hepr. 11:21 suomennos on "palvoa". Katso raamatustasi mitä viitatut raamatunkohdat kertoisivat, jos kohdissa käytettäisiin yhtä ja samaa suomennosta (palvoa) johdonmukaisen raamatunkääntämisen periaatteen mukaisesti?
7. Uuden maailman käännöstä arvioitaessa alkuperäisen kreikan kielen valossa, Jehovan todistajien oman KIT-interlineaarin avulla, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: Uuden maailman käännös Uuden Testamentin osalta ei ole ollut uskollinen kreikan alkuperäisille teksteille. Tästä herää kysymys: ovatko Jehovan todistajat julkaisseet UM-käännöksen ainoastaan tukeakseen omia opetuksiaan? UM käännöstä verrattaessa KIT:iin, on Raamatun sanomaa muutettu siten, että jakeisiin on lisätty lisukesanoja, joita ei alkuperäisessä tekstissä ole (vrt. kielto olla lisäämättä Jumalan sanoihin mitään 5. Moos. 4:2; Sananl. 30:6), sanajärjestystä ja lauserakenteita on muutettu (1. Kor. 4:6) tai sanoja poistettu. Nämä muutokset ovat usein tapahtuneet juuri Jeesuksen jumaluutta koskevissa jakeissa aiheuttaen alkuperäisen sanoman hämärtymisen tai katoamisen kokonaan.
Uuden maailman käännös ei edellä olevan valossa täytä hyvän raamatunkäännöksen kriteeriä, jonka mukaan paras raamatunkäännös on uskollinen alkuperäiselle raamatun sanomalle. Uuden maailman käännös ei ole säilyttänyt Raamatun sanomaa Jeesuksesta siten kuin se alkuperäisessä muodossaan, yli 5000:ssa tunnetussa alkuperäisessä kreikkalaisessa kirjakäärössä, on esitetty.
Jumala on erittäin tarkka oman sanansa säilyttämisessä. Oletko valmis käyttämään raamattua, joka ei ole uskollisen Jumalan ilmoitukselle? Raamatun omin sanoin [UM] 5. Moos. 4:2: "Ette saa lisätä mitään siihen sanaan, jonka minä annan teille käskyiksi, ettekä saa ottaa siitä mitään pois... ", [UM] Sananl. 30:6: "Älä lisää mitään hänen sanoihinsa, jottei hän ojentaisi sinua ja jottei sinun täytyisi osoittautua valehtelijaksi", [UM] 1. Kor. 4:6: "...älä mene yli sen, mikä on kirjoitettu..."
Jeesus kuoli syntiemme tähden, jotta jokainen ihminen saisi kokea Jumalan armon. Hän nousi kuolleista antaakseen meille uuden elämän. Jos et vielä tunne Jumalaa, Jeesus ilmestyy sinulle Pelastajana, jos vain uskot, että hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa on kaikki mitä tarvitaan Jumalan miellyttämiseen (ks. Room. 5:1-21).
Onko sillä merkitystä kuka Jeesus oli? Aivan varmasti. Jos Jeesus on Jumala, hänellä on valta pelastaa meidät ja me saamme olla hänen kanssaan jonakin päivänä Jumalan kasvojen edessä. Jeesus ei vaadi sinulla mitään tekoja ottaaksesi hänet vastaan. Pelastus on Jumalan ilmainen lahja, jonka Jumala meille tarjoaa, jos vain uskomme Jeesuksen kuolemaan ja hänen sovitustyöhönsä syntien anteeksiantamiseksi. Raamattu sanoo (Ef. 2:8, 9): "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi."
Koska Uuden maailman käännös ei ole säilyttänyt Raamatun alkuperäistä sanomaa Jeesuksesta, Jehovan todistajat eivät tiedä, että pelastus on täysin Jumalan lahja. He uskovat, että vasta tekemällä Jumalaa miellyttäviä tekoja on mahdollisuus saada pelastus. Mikäli tekee tekoja tarpeeksi, on tulevaisuudessa kenties mahdollisuus saada "ikuisen elämän siunaus" – elämä paratiisissa maan päällä.
Elämme tärkein kysymys on: Kuka Jeesus on. Ota Raamattu viereesi ja tutustu sen sanomaan siitä, kuka Jeesus oli, mitä hän teki, mitä hän opetti ja miksi häntä nimitetään pelastajaksi. Koko maailman pelastajaksi. Jeesus ilmestyy Jumalana sinullekin, kun olet tutustunut häneen Raamatun alkuperäisin sanoin.