Huom: Osoite joka näkyy selaimen otsikkorivillä saattaa muuttua. Käytä osoitetta http://raamattu.cante.net, joka on pysyvä uudelleenohjaus paikkaan, jossa sivut aina sijaitsevat.

Vartiotorniseuran hallintoelimen opetus

Esipuhe

Nämä sivut on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat syvempää tietoa Vartiotorniseurasta (organisaation virallinen nimitys) ts. Jehovan todistajat -järjestöstä ja sen opetuksista kriittisestä näkökulmasta.

Henkilö saattaa kaivata jossakin elämänvaiheessa merkitystä olemassaololleen ja vastauksia pintaa syvempiin kysymyksiin. Onko tässä kaikki? Miksi vastoinkäymisiä tapahtuu? Miksi on niin paljon sairauksia maailmassa? Onko jotain kuoleman jälkeen? Etsiessään tietoa kohdalle saattaa ilmestyä ihmisiä, joilla tuntuisi olevan vastauksia näihin kysymyksiin.

Yrittäessämme ymmärtää elämää tahdomme uskoa meille tarjottuihin selityksiin, sillä uskomme toisten tarkoitusperien olevan enimmäkseen hyviä. Harva meistä kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan annettujen tietojen todenperäisyyttä – etenkin jos ilmapiiri ja ulkoiset asiat tuntuvat positiivisilta. Tutustuessa lähemmin johonkin uskonnolliseen yhteisöön saattaa helposti kuvitella löytäneensä oikeat vastaukset.

Jehovan todistajat -järjestön hallintoelin, virallisemmin Vartiotorniseura-organisaation johto, on pyrkinyt olemaan hiljaa tiedoista, jotka paljastaisivat vakavat opillisesti merkittävät virheet järjestön omassa Raamatunkäännöksessä. Vuosien kuluessa järjestö on toiminnassaan oppikysymysten kohdalla tehnyt säännöllisin väliajoin muutoksia. Valtakunnansalien sunnuntaikokouksissa ja konventeissa usein ilmoitetetaan uutta tietoa. Järjestön julkaisuissa yhä uudelleen viitataan entiseen kirjallisuuteen, aikaisempaan opetukseen, ja kerrotaan näiden olleen vääriä. Ihmisille kerrotaan valon kirkastuvan ja uuden opetuksen korvaavan aiemman ja astuvan nykyisen opetuksen tilalle.

Järjestön tekemien jatkuvien opetusten muokkausten keskellä tulee pohdittavaksi onko Raamatun sanoma muuttunut? Mikä saa johdon muttamaan opetustensa sisältöä ja siitä tehtyjä tulkintoja? Kuka näitä muuttuneita ilmoituksia tarkalleen ottaa vastaan järjestön hengellisessä johdossa? Millä tavalla nämä ilmoitukset tulevat johdolle? Olivatko aikaisemmat hallintoelimen jäsenet erehtyneet saadessaan ilmoituksen? Tulisiko meidän luottaa nykyisen opetuksen olevan "totuus", vaikka se olisi altis muuttumiselle nyt ja tulevaisuudessa? Tulisiko meidän ajatella, että Jehova muuttaa mieltään ja ilmoitustaan, koska hallintoelimen ohjeet ja opetukset seurakunnille muuttuvat? Nämä kysymykset askarruttavat ja herättävät lisää kysymyksiä siitä, miten järjestön opetusta muodostetaan uusille sukupolville. Maailma muuttuu, mutta voisi olettaa Jumalan olevan kuin kallio ja hänen opetuksensa pysyvän samana nyt ja ikuisesti. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan Vartiotorniseura-organisaation kohdalla. Toimintaa voisi verrata kulutustuotteita valmistavaan markkinointikoneistoon sen jatkaessa uusien selitysteoksien ja oppikirjojen julkaisemista säännöllisin väliajoin vuodesta toiseen.

Näiltä sivulta etsivä henkilö löytää asioita, joita Jehovan todistajat -järjestön hengellinen johto ei toivo ihmisten saavan tietoonsa. Se on vuosikymmenten ajan jättänyt mainitsematta, että järjestön raamatuntulkinta ei perustu vanhimpien kirjakääröjen ilmoitukseen, vaan pohjautuu sen omaan raamatunkäännökseen, jossa jakeiden tekstien sananmuodot on pyritty saamaan järjestön opetusten suuntaisiksi. Järjestön johto väittää Uuden maailman käännöksen olevan luotettava ja tarkin olemassa olevista käännöksistä. Todellisuudessa Uuden maailman käännöksen avulla pyritään vaikuttamaan lukijoihin ja saada heidät uskomaan keskusjohtoiseen "Jumalan valitsemaan järjestöön". Käännöksen avulla johto pyrkii tarjoamaan lukijoiden eteen rakennettua oppijärjestelmää, jossa esim. Jeesus esitetään alempana luotuna olentona, ylienkeli Mikaelina , Jehova Jumalan alapuolella. Järjestön tavoitteena ei ole johdattaa ihmisiä tuntemaan Raamatun totuuksia, vaan saada henkilö omaksumaan sen opetukset ja liittymään jäseneksi maailmanlaajuiseen organisaatioon. Pelastuksen kerrotaan olevan mahdollinen ainoastaan järjestöön kuulumalla. Henkilöitä ei kannusteta omaehtoiseen ja kriittiseen opetusten testaamiseen, vaan USA:n hengellinen keskusjohto kontrolloi kaikkea tarkasti ja huolellisesti sunniteltua opetusta. Yhtäkään johdon ilmoittamaa opetuksen muutosta tai tulkinnan muokkaamista nyt ja myöhemmin ei tule epäillä tai asettaa testattavaksi tai henkilöllä joutuu helposti vanhimpien puhutteluun ja erottamisuhan alaiseksi. Järjestön opetukset yhteydenpidon välttämisestä, tai jopa katkaisemisesta ulkupuolisiin, – saattavat liittyneet henkilöt väistämättä vähitellen yksipuolisen kontrollin ja maailmankuvan piiriin.

Erottautuakseen muista on järjestön hengelllinen johto omaksunut torjuvan asenteen lähes kaikkien muiden uskontokuntien pääopetuksia ja niiden symboleja kohtaan. Esimerkiksi risti esitetään pakanallisena symbolina. Muut kuin järjestön julkaisemat tietolähteet (kirjallisuus, lehdet) leimataan johdonmukaisesti epäluotettaviksi torjunnalla: "kuinka luotettavina niitä tulisi pitää?"

Järjestö pyrkii kontrolloimaan seurakuntalaisten käyttäytymistä tuomalla esiin oman kirjallisuuden kautta ohjeita kaikkiin elämän tilanteisiin. Käytännössä se haluaa pitää käsissään jäsenille suunnattua tiedotusta. Näiden ohjeiden kerrotaan olevan ainoaa oikeaa "hengellistä ruokaa", jonka piiriin ihmiset ohjataan viettämään kiinteästi aikaa erilaisissa "kirjan tutkiskelutilaisuuksissa". Organisaation painama kirjallisuus pyrkii vaikuttamaan voimakkaasti lukijoihinsa myötäilevillä lauseilla, kuten "eikö sinustakin tuntuisi järkevältä ...", jotta viimeisen päätöksen sanomasta näyttäisi tekevän lukija itse.

Vartiotorniseuran hengellisen johdon julkaisema kirjallisuus on sen mukaan riittävää Jumalan tuntemiseen. Julkaisuissa on kuitenkin havaittavissa vuosi vuoden jälkeen opetusten uusia tulkintoja, joita myöhemmin korjataan korvaavalla "Jehovan ilmoituksella". Mistä voi olla lainkaan varma, että nykyinen opetus on se oikea, jos sen muuttumisesta tulevaisuudessa ei ole mitään takeita? Totuus tänään, mutta ei enää myöhemmin (vrt. esim. muuttunut sukupolvioppi). Vertailun vuoksi kannattaa muistaa järjestön toiminnan USA:ssa alkaneen suuremmassa mittakaavassa vasta toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla. Lyhyessä n. 50:ssä vuodessa monet opit ovat kokeneet mullistuksen ja muuttuneet jopa vastakkaisiksi. Tähän verrattuna kristinuskon yksikään perusopetus ei ole liikahtanut 1500 vuoteen, jos rajapyykkinä pidetään 400-luvulla formuloituja opillisia pääuskontunnustuksia.

Onneksi kenenkään ei tarvitse heittäytyä vain yhden tietokanavan varaan varsinkin nykyaikana, jolloin tietojen vertaaminen, arviointi ja väitteiden tarkistaminen on mahdollista jokaiselle ihmiselle. Kirjastot, tietoverkot ja lähdeteokset ovat yhä kasvavissa määrin jokaisen ulottuvilla (ks. linkitysoikeus 1 ja linkitysoikeus 2).

Vartiotorniseura-organisaatio, Jehovan todistajat -järjestö, on vuosikymmenten ajan toiminut kuten suuryritys. Painamalla suuria määriä kirjallisuutta ja selitysteoksia se on saanut piilotettua oman sanomansa Raamatullisuuteen asuun verhoutuneena. Tämän ohjelman perusajatus on sen antamien kehoitusten, ohjeiden ja vaatimusten seuraaminen (ks. järjestön julkaisema Järjestetyt suorittamaan palveluksemme -kirja). Kontrolloidun kirjallisuuden kautta ihmiset houkutellaan uskomaan, että heidän onnellisuutensa avain olisi järjestön tarjoamasaa elämäntavassa; osa- tai kokopäiväisessä sanapalvelustyössä, jota kutsutaan tienraivaukseksi. Pysyäkseen järjestössä henkilöltä edellytetään jatkuvaa ponnistelua hengellisen elämän ylläpitämiseksi siten, että henkilöiden odotetaan käyvän ahkerasti kokouksissa, konventeissa ja olevan aktiivinen "kristillisessä sananpalvelustyössä" ts. julistustoiminnassa. Järjestö säilyttää organisaatioon liittyneiden henkilöiden harteille tarkkoja odotuksia heidän käyttäytymisen ja ajankäytön suhteen. Kirjallisuuden kautta se tuo esille hengellisen elämän mallia, jossa henkilön tulisi kaikken ensiksi huolehtia kysymyksestä "teenkö tarpeeksi?" Hienovaraisesti esitettyjen vaatimusten vuoksi uudet jäsenet saadaan helposti potemaan huonoa omatuntoa oman ahkeruuden riittämättömyydestä. Syyllisyyttä hyväksikäyttämällä on ihmisiä mahdollista johdatella ajatuksiin, että heidän tulisi kenties olla ahkerampi järjestön osoittamassa ja ohjaamassa nk. valtakunnan työssä.

Järjestön ohjelmoitujen viikkoaikataulujen ikeeseen hukutettu ihminen ei tule huomanneeksi, että useimmat järjestön vaatimukset verhotaan "raamatullisuuden" kaapuun. Elämätavan noudattamisen väitetään olevan osoitus Jehovan kunnioittamista, missä yksikin harha-askel vie pois järjestö tarjoaman "ikuisen elämän odotteen". Todellisuudessa kyseessä on järjestelmällinen keino saada ihmiset kiinteämmin sitoutumaan yhteisöön ja pitämään heidät kiireisinä. Tämä on aivan toista kuin Raamatun lupaus rauhasta, kiireettömyydestä ja kevyestä ikeestä (Matt. 11:28, 29, 30), joka on täydellinen vastakohtana järjestön lukuisille ohjeille ja suorittamisen vaatimuksille.

Jehovan todistajat -järjestön johto, hallintoelin, ei johdata ihmisiä kohti Raamatun ilmoittamaa pelastusta, vaan tarjoaa tilalle kahden luokan järjestelmää, missä pelastus on suurimmalle osalle etäinen ja epävarma mahdollisuus; nk. "odote", jota kohti tulisi ankarasti ponnistella. Siltikään järjestön mukaan työnsä hedelmistä ei voisi olla varma. Tämä on aivan toista kuin Raamatun yksiselitteinen lupaus jokaisen uskovan pelastumisen varmuudesta. Järjestö johdattaa ihmisiä johdonmukaisesti pois tuntemasta sitä Jeesusta, josta Raamattu puhuu. Todellinen Raamatun ilmoittama Jeesus ei ole järjestön kirjallisuudessa esitetty enkeliolento.

Henkilön, joka ei entuudestaan tunne Vartiotorniseura-organisaatiota, tulisi rohkeasti astua näille sivuille ja heittää ennakkoluulonsa sivuun ja ottaa selvää mistä järjestössä on kysymys. Järjestön toiminnasta on esillä vääriä käsityksiä, kuten että konventteja pidetäisiin joka kuukausi tai että järjestö ei opettaisi Jeesusta Jumalan poikana. Jotkut saattavat vierastaa Jehova-sanaa tai jopa kuvitella että se on järjestö tarjoama "eri Jumala". Näiden väärinkäsitysten oikaisemiseksi sitä suuremmalla syyllä jokaisen olisi parasta tarkistaa tietonsa Jehovan todistajat -järjestöstä. On monia asioita, joita ehkä kuulee puhuttavan, mutta joiden todenperäisyys onkin toinen asia. Ennakkoluulot ja stereotypiat on hyvä karistaa mielistä, sillä viime kädessä järjestöön liittyneet henkilöt – todistajat – ovat ainoastaan uskoneet sen opetuksen, mitä USAsta johdettu Vartiotorniseura-organisaatio on tarjonnut. Harvalla on voimia käydä tarkistamaan lukuisten julkaisujen kautta vyörytetyn tiedon todenperäisyyyttä.

Sivujen taustasta

Jeesus jätti seuraajilleen käskyn: "Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat (Matt. 7:12)". Tämä käsky ei ole passiivinen, vaan se velvoittaa toimimaan (Matt. 19:19).

Kirjoittajalla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta Vartiotorniseura-organisaatioon kastamattomana tai kastettuna jäsenenä. Kokemuksia siitä, mitä on olla Vartiotorniseuran maailmanlaajuisen uskonnollisen organisaation alaisuudessa ovat valottaneet kymmeniä vuosia järjestöelämää viettäneet ihmiset. Tutustuminen Vartiotorniseuran "hyvää sanomaa" levittäviin julkaisuihin ja niiden teksteihin antoi kipinän tutkia asiaa syvemmin ja toi mieleen ajatuksen, että kenties monet muutkin ihmiset tarvitsevat tietoutta järjestöstä.

Näillä sivuilla oleva materiaali on henkilökohtaisen tutkiskelun tuloksena syntynyttä. Tutkimuksen kohteena on Vartiotorniseuran hallintoelimen – muutamasta ihmisestä koostuvan joukon – julkaisema Uuden maailman raamatunkäännös (UM). Käännöstä verrataan Vartiotorniseuran julkaisemaan toiseen kirjaan, Uuden testamentin kreikka–englanti-alkuperäistekstiin, joka on Vartiotorniseuran julkaisema Raamatun tarkkaan tutkimiseen tarkoitettu opas. (KIT, Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures).

Tutkimusta seuratessa kukin voi pohtia seuraako Uuden maailman käännös alkuperäistä sanomaa ja onko Vartiotorniseuran ts. Jehovan todistajat -järjestön johdon tarjoama opetus siten oikealla raamatullisella pohjalla. Kaikki tiedot, joita sivuilla käsitellään, ovat olleet saatavilla järjestön julkaisujen kautta. Kuvamateriaali ja tekstit ovat lainattu tutkimukseen suoraan alkuperäistä lähdeteoksista. Internet-lainaukset on myös pyritty merkitsemään mahdollisimman tarkoin.

On muistettava, että kaikki Raamatut ovat käännöksiä ja tarkka sanoma on mahdollista löytää vain, jos se luetaan parhaasta mahdollisesta lähteestä; tekstistä, joka on sanasta sanaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Tähän tarjoavat mahdollisuuden julkaistut interlineaarit, ts. rivienväliset käännökset, kuten Novum 1-5 (kreikka–suomi sanasta sanaan) -kirjasarja, joka löytyy hyvinvarustetuista kirjastoista. Nykyään interlineaareja on mahdollista lukea myös Internet-verkon kautta. Esimerkiksi yksi kattavimmista heprea–kreikka-interlineaareista löytyy sivulta <http://www.blueletterbible.org>. Lukija voi näiden teosten avulla tutustua Raamatun alkuperäiseen sanomaan ja arvioida eri uskontokuntien opetuksia ja väitteitä niiden valossa.

Raamatun tekstin sanoma on uskovalle ihmiselle tärkeä. Akateemiselle tutkijalle ja tekstikriitiikille, ts. liberaalista suuntausta kannattavalle henkilölle, sanojen, sanontojen tai jakeiden tarkkuus ei taas ole merkitsevä seikka. Liberaaliteologisessa suuntauksessa tarkkuuden sijasta pidetään tärkeämpänä Raamatun välittämiä periaatteita. Uskovalle ihmiselle taas jokainen Raamatun sana, ei ainoastaan jae, vaan todellakin – jokainen sana – on Jumalan ilmoitusta. Mikäli yksikin sana Raamatussa muuttuu tai muutetaan, täytyy silloin kysymyksessä olla Jumalan sanan ja sen ilmoituksen muuttaminen. Mikäli Raamatun käännöksestä löytyy useita muutoksia, ainoa johtopäätös, jonka uskova ihminen voi tehdä, on, että Jumalan alkuperäinen sanoma on jokaisen muuutoksen kohdalla siirretty askeleen sivuun.

Uskovalle asia on tärkeä, sillä henkilön usko perustuu käännöksen ilmoitukseen ja siihen, että se kertoo hänelle miten hän pelastuu. Jos käännöksen sanoma ei ole esitetty samoin kuin alkuperäisissä teksteissä, miten silloin voisi silloin voisi löytää tien perille? Uskon asettaminen Raamatun käännökseen edellyttää luottamusta. Jokainen odottaa saavansa käsiinsä luotettavan Raamatun. Henkilöt, jotka ovat käännöksen takana ovat siis paljon vartijoina. Entä, jos jokin käännös ei olekaan luottamuksen arvoinen? Henkilö on saattanut hyvässä uskossa astella pitkin tietä, joka ei vie minnekään – häntä on johdatettu harhaan. Miten käy silloin ihmisen pelastuksen, joka on niin kallisarvoinen? Tästä pääsemmekin kysymykseen onko Vartiotorniseuran hallintoelin tuottanut Jeesuksen esimerkin tavoin "hyvää hedelmää" Uuden maailman käännöksessä väittäessään sen olevan muita Raamattuja tarkempi.

Seuraavat sivut ovat tutkimusmatka siihen, miten sanoma on kerrottu vahimpien kreikkalaisten käsikirjoitusten teksteissä (UT) ja miten tämä sanoma on käänetty. Pelastussanoma, uuden liiton sanoma on esillä Uuden testamentin tekstissä, joten eri raamatunversioiden tutkimuksessa on keskitytty vain sen jakeisiin. Vanhan totuus ei pala tulessakaan -sanonnan mukaisesi kaikkia väitteitä tullisi tarkastella erittäin huolellisesti. Jokainen meistä on kykenevä arvioimaan ja punnitsemaan lukemansa tai kuulemansa arvon.

Jumala rakastaa totuutta, joka on valkeutta. Se ei pysy salassa eikä häpeä koettelua, arvostelua tai arviointia. Totuuden etsimisen tulisi olla kristityn tärkeimpiä tehtäviä. Epävarmuus ja valhe eivät voi pitää uskoa yllä vaan ainoastaan tieto asioiden oikeasta laidasta voi vahvistaa uskoa (Ef. 5:13).

Uskosta ja sen vaikutuksesta

Usko liittyy aina johonkin. Me uskomme luonnonlakeihin, mutta on uskoa, joka ulottuu sen tuolle puolen. Kun puhutaan uskovista henkilöistä, ajatellaan usein tyypillistä esiin nousevaa mielikuvaa. Vapaammissa liikkeissä asiaan pyritään liittämään kuva jonkinlaisesta hurmoskokemuksesta: "Pyhä Henki laskeutui päälleni", "Koin valtavan Pyhän Hengen läsnäolon" jne. Nämä ovat enemmän harvinaisuuksia eivätkä tyypilllisempiä tapauksia. Uskovaksi tuleminen on paljon arkisempi tapahtuma. Se on jonkin suuren ymmärtämistä – pikemminkin matka, kuin tunneryöppy. Elämyksellisessä maailmanajassa valitettavasti odotetaan henkilöiden seurakunnissa kertovan uskonnollisesta kokemuksesta. Uskovaksi tuleminen on suurimmaksi osaksi arkinen tapahtuma: kuin huoneen siivous, jossa vanhan ihminen uudistetaan ja tilalle annetaan uusi. Ihmeellisintä asiassa on, että kukaan ei voi tulla omasta voimastaan uskoon, vaan se todella annetaan jokaiselle ihmiselle.

Uskovana eläminen ei ole pysyvästi annettu olotila, kuten ei myöskään rakkaus toiseen ihmiseen, jonka kanssa astelisi elämän tietä eteenpäin. Jokainen huone talossa tarvitsee jokapäiväisiä huomiota. Noita arkisia askareita, joissa päivän tiskit korjataan pois, leivänmurut pyyhitään, lattiat lakaistaan roskista ja huoneet imuroidaan enemmän tai vähemmän säänöllisesti. Elämässä oman uskon vaaliminen on myös tavallaan siivousta. Se vaatii huolenpitoa. Liha on Raamatun sanoin heikko ja siksi tarvitsee vahvistusta ja virkistystä.

Miten voisi määritellä uskovan? Asiaa voisi lähestyä kuvailemalla henkilöä, jonka sydämessä on vakaa tunne; olotila rauhasta. Tämä rauha on varmuus, joka on tarkoitettu kumppaniksi henkilön elämän matkalle. Rukoileminen kuuluu kiinteästi uskonelämään ja siitä usein seuraa usko johdatuksen voimaan: me emme enää ole yksin, vaan meidän askeleitamme varjellaan. Monet asiat tapahtuvat elämän taipaleella ja henkilö voi jättää monet murheet rukouksessa parhaiten ratkaistavaksi. Lukiessaan Raamatun sanaa jokainen voi lötää vakuutuksen siitä, että Kristus lupasi jokaisella olevansa tietä osoittava valo koko ihmisen lyhyen elämän matkalla.

Kaikilla on mahdollisuus tulla oksastetuksi Jeesukseen Kristukseen ja kaikkiin muihin ihmisiin, luvattuun viinippuuhun ja seurakuntaan, johon kaikilla on yhteys uskon kautta. Tämä seurakunta ei ole mikään yksittäinen näkyvä kirkko (katoliset, luterilaiset, ortodoksit ym.) tai liike (helluntailaiset, baptististit, ym.), vaan kyseessä on uskovien yhteisö. Tähän näkymättömään Kristuksen ruumiiseen voi kuulua jokainen, ihonväriin, rotuun, uskontokuntaan riippumatta, jos he jakavat saman yhteisen uskon.

Raamattu sanoo kauniisti, että Jumalan valtakunta on sisällisesti kaikissa uskovissa ihmisissä jakeessa Luuk. 17:21 ja siksi maallisesti asetetut keinotekoiset ihmisten piirtämät uskontorajat eivät voi määritellä seurakannan olemassaoloa. Tämä seurakunta ei ole ihmissilmin näkyvä, vaikka jotkut liikkeet tai kirkot pyrkivätkin väittämään, että "vain täällä Jeesus on tarjolla" tai että "vain tässä seurakunnassa on pelastus tarjolla". Näille tietämättömille huomautuksille voi huoletta kohauttaa olkapäätään. Raamatun sanoman mukaan Jeesus ei ole kenenkään yksityisomaisuutta (1. Kor. 1:12, 13), vaan hän ottaa vastaan jokaisen – missä tahansa erämaassa, ilman kirkkoa, ilman järjestöä, ilman uskonnollista yhteisöä – jokaisen ihmisen, joka häntä, Jeesuksen nimeä, avuksi huutaa (1. Kor. 1:2).

Miten ihmeellistä! Jumalan valtakunta sisällisesti kaikissa uskovissa jo nyt (Luuk. 17:21). Sanan mukaan uskontokuntien sisällä on niitä, jotka eivät usko Jeesukseen, ja niitä, jotka uskovat Jeesukseen (25, 26, 27, 28, 29, 30). Ei jokainen, joka istuu kirkonpenkkiin tai osallistuu seurakunnan kokoukseen ole Jeesukseen uskova. Samoin ei jokainen, jonka nimi löytyy kirkon jäsenkirjasta ole pelastunut ihminen. On selvästi muistettava mikä erottaa nimikristillisyyden, kirkkoinstuution ja uskovaisuuden toisistaan. Viime kädessä vain Herra tietää kuka on hänen omansa. Jokaiselle tärkeintä on huolehtia omasta uskostaan (Luuk. 18:8), sillä jokaiselta sitä kerran kysytään ylösnousemuksen päivänä. Tuona päivänä saamme kirkkaana tunnustaa uskomme Vapahtajaan (Room. 10:9). Meille on annettu lupaus iloita siitä, että ylösnousemuksessa saamme kaikki polvistua (Fil. 2:10, 11; vrt. Room. 14:11) ainoan Herran, meidän ainoan kaikkivaltiaan Jumalamme (Joh. 20:28) – kirkastetun Jeesuksen Kristuksen – valtaistuimen eteen.

On virheellistä ajatella, että maallinen tie olisi vailla murhetta. Kuitenkin jokaiselle on tarjolla lupaus, että kolkuttavalle avataan ja kysyjälle vastataan (8, 9, 10, 11). Uskossa saatu armo on ihmeellinen ja kannettava ies on kevyt. Vastalahjana meiltä pyydetään hyvin vähän - ainoastaan uskoa Häneen, joka tuleva on. Raamatun sanoista voi tulla uskoon aivan omassa rauhassa. Tähän ei tarvita välttämättä tueksi seurakuntaa, kirkkoa tai muuta organisaatiota. Jeesuksella on jokaiselle henkilökohtainen viesti, jos vain kukin osaa ottaa sen vastaan.

Raamatun ilmoittaman pelastuksen sanoman Jeesuksesta on varma ja sen ääreen ei tarvitse valmentatua jonkin järjestön, seurakunnan tai kirkkokunnan kautta. Kaikki ovat tervetulleita sellaisenaan kuin ovat.

H.C. Andersenin satu keisarin uusista vaatteista

Luovuttaisitko sinä tärkeissä henkilökohtaisissa asioissa päätöksenteon jonkun toisten käsiin? Antaisitko jonkun toisen sanella mitä sinun on lupa tutkia? Antaisitko toisten ohjailla itseäsi ja vaikuttaa niinhin päätöksiin, jotka saattavat koskea omaa ikuista elämääsi? Mistä tiedät, oletko löytänyt kultaa vai arvotonta rautaa, ellet itse tutustu asiaan?

Meillä jokaisella on vain tämä ainoa elämä elettävissämme ja se on rakas ja kallisarvoinen Jumalan silmissä. Jumala on asettanut jokaiselle ihmiselle aikarajan, päivämäärän, jonka ylitse ihminen ei pääse (Job. 14:1, 2, 3, 4, 5; Ps. 139:15, 16). Kukaan ei saa toista mahdollisuutta. Meillä on vain tämä yksi ainoa elämä (Jes. 55:6; Hepr. 9:27).

Joskus aikuisten on hyvä palauttaa mieliin millaista on olla lapsi. Tämä erityisen tärkeää varsinkin uskon asioista puhuttaessa. Aikuisten maailmassa usein pyritään tekemään asioista monimutkaisempia kuin ne ovatkaan, ja erehtyä uskottelemaan vakuuttavasti toisille jotain mitä ei ole olemassa. Tunnettu lasten satujen kirjoittaja, H. C. Andersen kertoo opettavan tarinan, jonka jokaisen tulisi pitää mielessä hänen tutkiessaan uskonsa perusteita tai siitä esitettyjä väitteitä. Uskon kysymyksissä ei ole tarpeen pysyä "bunkkereissa", joista ei voisi liikkua. Joskus se mitä on aikaisemmin opetettu, ei ehkä aina pidä paikkaansa. Andersenin sadussa petkuttajat vakuuttivat yhteen ääneen ja kolkuttivat kangaspuitaan yötä päivää ja saivat kaikki uskomaan olemattomaan vaatekankaaseen.

Uskossa on kysymys pelastuksesta. Herramme ei halua jättää ketään rannalle vaan ohjata hänen omansa pelastuksen veneeseen. Jokaisen tulisi tarkistaa, onko meille tähän asti tarjottu olematonta kangasta, niinkuin sadussa, vai olisiko jossakin tarjolla sitä oikeaa kangasta.

Jokaisen kannattaa virkistää itsensä hetki lukemalla Andersenin satu - http://raamattu.cante.net/satu-keisarin-vaatteista, jonka opetus tietojen oikeellisuudesta ja tarkistuksesta on aina hyvä pitää selkeänä mielessä.

Kristinuskon suuntaukset

Johdattelu uskonnon peruskysymyksiin. Mistä uskosta on kysymys ja mitä on kristillinen usko? Eräiden liikkeiden, kuten Vartiotorniseuran historian tutkiskelua, Adventistien keskeisimmät opetukset. Historialliset juuret Jeesus-kysymyksen äärellä. Keitä ovat Mormonit tai Universaalit unitaristit. Mikä erottaa eri liikkeet kristinuskosta?

Raamatun pelastussanoma

Perimmäisten kysymysten äärellä. Opettaako Vartiotorniseura oikein painottaessaan Jehova-sanan tuntemisen merkityksen tärkeyttä? Mikä tärkeä ero on eri Raamatuiden käännösperiaatteiden välillä (esim. KR92 vai KR38)? Onko Jehova-sanan tunteminen keskeisä pelastukselle?

Vartiotorniseuran opetus

Raamatun tulkinnasta yleisesti

Suomeksi painetut Jumala kansan Raamattu (JKR; Uuras Saarnivaara), Vanha Kirkkoraamattu (vuoden 1938 painos), ja Biblia (Mikael Agricolan vanhin suomalainen käännös) ovat luotettavia syvälliseen Raamatun tutkiskeluun soveltuva raamattuja. Esim. Vanha kirkkoraamattu selvästi seuraa alkuperäistä tekstiä huomattavasti sanatarkemmin kuin Kirkkoraamattu 1992, UTN (Uusi testamentti nykysyomeksi) ja muut vapaat tai dynaamiset käännökset.

Vartiotorniseuran opetukset – mitä Raamattu itse sanoo?

Jos olet tutustumassa aiheeseen ensimmäistä kertaa ja sinua askarruttaa eivätkö Vartiotorniseuran opetukset ole hyvin lähellä kristinuskoa, niin helpointa on aloittaa sivusta "Mikä on Vartiotorniseura ja mitä sen hengellinen johto opettaa?". Sivulla annetaan yleiskuva seuran opetuksista, organisaatiosta ja toimintatavoista. Huomaa, että PDF-muotoiset tiedostot vaativat Acrobat Reader -ohjelman:

Vartiotorniseuran julkaisema Uuden maailman käännös

Lisätietoja

Linkkejä Vartiotorniseuraa käsitteleviin sivuihin

Linkkejä kristillisiin sivuihin

Abstract in english

Pages in this site (in Finnish) deal with the authority of the Bible. A verse by verse answers of the Christian faith is presented - in contrast to what the governing body of the organization of Jehovah's Witnesses teach. The pages contain extensive studies on various subjects and include quotes from organizations's own bibles: New World Translation (NWT) and Kingdom Interlinear Translation of The Greek Scriptures (KIT). The last book is a greek-english word-for-word Bible that can be used for verifying if the doctrinal beliefs recorded in NWT are on biblical base and whether the NWT translation is as accurate as the organization claims.

It is presented to the reader that the NWT alters verses and therefore the biblical messages. This can be verified by comparing the verses against organization's own Kingdom Interlinear Translation (KIT) from where the (almost) original words of God are still present in greeek. Anyone, who believes that the whole truth can be determined solely by Bible only, is no more left behind various claims about who is right (the organization, a quoted professor, a biblical scolar or some Christian). We are fortunate to have the oldest New Testament greek texts available on-line at http://blueletterbible.com. That site offers study tools for all who are interested in verifying anyone's claims to see if they back up with the original message.

Do not look up the truth only from your current Bible, which is a translation. Its reliability and authority can be questioned. Go to the source, to the greek interlinears and you will see the true words of God.

English speaking persons are encouraged to visit following sites: